Olen tällä hetkellä kuin pikkulapsi, joka odottaa joulupukin saapumista lahjasäkkeineen. Kehoni on täynnä virtaa! Minusta tuntuu, että pelkästään minulla saataisiin koko kylä loistamaan tuikkivien tähtösten lailla. Saan tätä energiaa tulevasta Kuningatar-retriitistä, joka järjestetään 11. joulukuuta. Joudun siis vielä odottamaan 17 yötä itse tapahtumaan. Tapahtuma on minulle ensimmäinen laatuaan, mutta toivon tietysti, että tälle saadaan pian jatkoa. Päivän sisältöä on ollut ihana suunnitella ja nyt kun käsikirjoitus on valmis niin voitte vain kuvitella, kuinka se polttaa käsissäni. Tekisi mieli päästä jo tositoimiin. Kuningatar retriitistä tulee ihana – siinä on voimaa naisista, positiivisten energioiden virtausta, lempeyttä, sensuellisuutta ja rauhaa. Se tulee täydelliseen ajankohtaan osallistujille. Joulukuun puolessa välissä on joulutohinat jo käynnistyneet ja silloin tarvitaan hetken pysähtyminen ja uuden energian tankkaus -siitä päivä koostuu.
Sain idean retriitistä ystäviltäni Roosalta, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Toki itsellänikin oli ollut jo jotain ajatusta kytemässä, mutta Roosan ideat täydensivät päivän sisällön ja H-hetki lähestyy. Tämä on oikeastaan todiste siitä, että yhteistyössä on voimaa. Usein saattaa olla täysin yksin ajatustensa kanssa, mutta rohkeasti kun tuo ajatuksiaan julki luottohenkilöille, ideat jalostuvat ja täydentyvät. Olen niin kiitollinen saamastani avusta ja tuesta jo tässä vaiheessa. Veikkaan, että kiitoksille ei tule loppua itse Kuningatarpäivän jälkeenkään -niin paljon uskon ja luotan tapahtumaan.
Jos sinulla rakas blogini lukija on ihana ajatus kytemässä, jaa se kanssani. Olen avoin kaikille ideoille, ties mitä kivaa keksimmekään tulevalle vuodelle. Rakasta elämää ja elämä rakastaa sinua takaisin.